On niin hikiki, mut kaappi ei oo sekasi

TEKSTI: JANI PETTERI UHRMAN
jani.uhrman(a)lahenajat.fi
KUVA: LAHEN AIKOJEN ARKISTO


En ole monessakaan asiassa kovin järjestelmällinen ihminen. Tarkoitan tällä sitä, että kotonani minun on hyvin vaikea pitää järjestystä yllä. Järki sanoo toki, että elämä helpottuu ja jatkuva paine siivoamiseen vähenee, kun tavarat pistää saman tien niille kuuluville paikoilleen. En vain osaa tämän järjen mukaisesti toimia. Toisaalta mielestäni pieni epäjärjestys on usein jopa kodikasta.
Uimahallin kaappeihin taas vaatteet on jätettävä visusti järjestykseen: puhtaat vaatteet oikein päin käännettynä strategisesti fiksuihin paikkoihin ja käytetyt vaatteet pyykkipussiin. Ihan vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että suihkusta pois tultaessa ei ole aikaa hukattavana turhaan kalsareiden pyörittelyyn, ettei pääse vilu yllättämään.

Lokeron ovi kiinni, avain nilkkaan, läpsyt jalkaan, kokovartalopeili, vatsa sisään, pyyhe ja uikkarit naulaan, suihku päälle, nopea taka-askel, veden lämpötilan tarkastaminen kädellä ja sitten päästän putouksen lailla alas ropisevan veden kastelemaan jumalaisen kroppani soppi sopelta. Kupla tosin puhkeaa vilkaistessani heijastumaa saunan oven lasista: Sama neljääkymppiä hivutteleva mätisäkki lotraamassa tarpeettoman kauan suihkussa. Höh!
Suihkulta saunalle kävellessä jännitys on yhtä kova kuin kiire saunan lämpöön. Vietänkö saunahetkeni yksin, vai pääsenkö jakamaan sen ylälauteen raadin kanssa keskustelua kuunnellen, ehkä jopa kainosti osallistuen? Molemmissa on etunsa. Yksin saunoessa saa itse valita kypsennyslämpötilan, seurassa taas saattaa kuulla mehukkaita juoruja tai puskaradion varmoja tietoja, jotka useimmiten tosin osoittautuvat kovin mielipide -sidonnaisiksi päätelmiksi. 1+1 on ylälauteella yleensä vähintään kolme. Ajatukset ja mielipiteet ovat kuitenkin kiinnostavia, vaikkei niistä mitään ohjenuoraa elämäänsä ottaisikaan.

Keskustelun aiheena sää on tietysti ajaton klassikko. Lumityöt painaa harteita tai lomalla ei aurinko paljon pilkahdellut. Suomen kesä on lyhyt, mutta vähäluminen. Sää on aiheena kuitenkin vähän tylsä, sillä yleensä mielipiteissä ei ole liiemmin hajontaa. Sitten kun kasvan isoksi, muutan pois täältä loskasta ja paskasta. Sitten kun…
Muita paljon kuultuja aiheita ovat politiikka, jossa tietysti epäkohdat ovat usein lähtökohtana, ja urheilu, jossa kansallisuus tai asuinpaikka sitoo ihmisiä yhteen, vaikkei kyseessä olevasta lajista juuri pitäisikään. Yleensäkin suosittuja ovat helpot kollektiiviset aihiot, joista löylyttelijöiden on helppo löytää yhteinen tarttumapinta. Toki sitten, jos löylyporukassa on kaksi tai useampia saman tuttavapiirin edustajaa, saattaa keskustelut ajautua sisäpiirin puolelle. Kovin monen linkin kautta ei tosin Lahden kokoisessa kylähyväsessä (Kiitos Luumäen kunta sloganista) tarvitse yhteyksiä etsiä, kun voi jo huomata olevansa melkein sukua keskustelussa esiintyneelle ekille tai ritulle.

Tällä kertaa sauna tarjosi tasaista lämpöä ja kahden miehen jäykähkön keskustelun pian alkavia hiihdon MM-kisoja, hemohessiä ja kaupungin päätäntää sivuten. Tästäkin saisi mukavan aasinsillan kolumniin, mutta tällä kertaa loppuu palstatila kesken. Päivittäis-saippuan tavoin jätän siis molemmat lukijani odottamaan, mitä helmikuu tuo tullessaan. Pitäkää kaappinne siisteinä.


Julkaistu 26.01.2017 Lahen Ajat Kaupunkimediassa
http://www.lahenajat.fi/alalauteella-hik…kaappi-oo-sekasi/